Terveydeksi.fi - Uutiset

Monia vatsaoireita voi usein hoitaa itse. Parhaiten itsehoito onnistuu apteekin farmaseuttisen henkilöstön avustuksella.

Vatsan toimintaan liittyvistä asioista puhuminen saattaa tuntua kiusalliselta, mutta oireistaan kannattaa kuitenkin jutella apteekissa. Samankaltaistenkin vatsavaivojen taustalla voi olla erilaisia syitä. Oireiden taustojen selvittely on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.

Pitkittyneet vatsaongelmat saattavat myös huolestuttaa. Apteekissa osataan arvioida onko tarvetta hakeutua heti lääkäriin vai voidaanko ensin kokeilla itsehoitoa.

Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vatsavaiva. Siihen liittyy vatsakipuja, turvotusta, ripulia, ummetusta tai ilmavaivoja. Oireet ovat yleensä pitkäkestoisia ja kausiluontoisia.

– Ärtyvä suoli saattaa olla tuskastuttava vaiva. Sitä ei voi parantaa, mutta sopivalla hoidolla sen kanssa voi pärjätä hyvin. Hoidon kulmakivi on ruokavaliohoito, sillä usein oireet liittyvät tiettyihin ruoka-aineisiin. Myös esimerkiksi probiooteista tai oikein valituista kuituvalmisteista saattaa olla apua, kertoo asiantuntijaproviisori Tuula Teinilä Suomen Apteekkariliitosta.

Teinilä huomauttaa, että lääkäriin on syytä mennä, jos esiintyy voimakasta vatsakipua, laihtumista, verisiä ulosteita tai itsehoidosta huolimatta hankalina jatkuvia oireita.

Monesti vatsaoireiden helpottamiseen riittää jo pieni elintapamuutos.

– Kiire ja epäsäännöllinen ruokailu voivat aiheuttaa närästystä, ummetusta ja ripulia. Vatsa voi usein paremmin, kun pyrkii syömään säännöllisesti, lisäämään liikuntaa ja muistaa myös rentoutua, Teinilä kannustaa.

Apteekkariliitto ja liiton jäsenapteekit kampanjoivat turvallisen ja tarkoituksenmukaisen itsehoidon puolesta vaihtuvien Varmista valintasi -teemojen avulla. Kesän ajan teemana on ripulin ja ummetuksen hoito. (MS)

Suurten teiden varsilla kasvavat lapset saattavat saksalaistutkijoiden mukaan sairastua muita todennäköisemmin glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin.

Häiriöt saattavat myöhemmin johtaa diabetekseen. Tutkimuksessa havaittiin yhteys ilman pienhiukkasten, typpidioksidipäästöjen ja heikentyneen insuliiniaineenvaihdunnan välillä.

Diabetologia-lehden julkaisemat tulokset osoittavat insuliiniresistenssin olevan sitä yleisempää mitä enemmän typpidioksidia ja terveydelle haitallisia pienhiukkasia asuinalueen ilmassa on. Riski kasvaa myös mitä lähempänä suuria teitä lapset asuvat, tutkijat kirjoittavat.

Saksalaisten havaitsemat yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lasten syntymäpaino, painoindeksi, perheen taloudellinen ja sosiaalinen asema sekä monia muita tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.

Ilmansaasteiden terveyshaittoja on tutkittu runsaasti ja niiden tiedetään mm. altistavat sydänoireille sekä hengitysteiden sairauksille. Lapsia ja etenkin lasten insuliiniresistenssiä koskevia tutkimuksia on kuitenkin vähänlaisesti.

Tutkimukseen osallistui 400 kymmenvuotiasta saksalaislasta. Ilmansaastealtistus arvioitiin mallinnuksella, jossa huomioitiin liikenteen päästöjen lisäksi asuinalueen väestöntiheys ja maankäyttö. (UP Duodecim)

IBD- eli tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät rajusti länsimaissa ja erityisesti Pohjois-Euroopassa.

Kelan tilastojen mukaan IBD:n esiintyminen on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Diagnoosien määrä Suomessa on tällä hetkellä lähes 40 000.

IBD-sairauksista yleisimmät ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa). Sairaudet ovat elinikäisiä ja yleisimmin niihin sairastutaan 15–35 -vuoden iässä.

Crohn ja Colitis ry muistuttaa kuitenkin, että vaikka IBD-sairauksia pidetään nuorten sairauksina, ne eivät ole este tavoitella ja toteuttaa unelmiaan. Oikean ja suunnitelmallisen hoidon avulla potilaat pystyvät elämään normaalia elämää.

Onnistuneen hoidon kannalta on tärkeää, että IBD todetaan mahdollisimman nopeasti, mutta oireita ei aina ole helppo tunnistaa. Diagnoosin saaminen voi siksi kestää kuukausia tai jopa vuosia.

– Suolistosairauksien varma toteaminen edellyttää edelleen tähystystutkimuksia, joka on varmasti tärkein syy viivästyneeseen diagnoosiin. Tutkimuksia saatetaan pelätä, vaikka ne ovat nykyään potilaalle useimmiten melko kivuttomia. Oikeaan diagnoosiin pääsy on kuitenkin tärkeää, jotta hoidot pystytään kohdentamaan ja ajoittamaan oikein”, toteaa sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HYKS:istä.

Tulehduksellisissa suolistosairauksissa jokin laukaiseva tekijä aiheuttaa geneettisesti alttiilla henkilöllä suolen säätelyhäiriön. Elimistön omat puolustusmekanismit eivät silloin toimi normaalisti suolen bakteereja ja muuta mikrobistoa kohtaan.

– Mahdollisesti syy IBD:n yleistymiseen löytyy yhä steriilimmästä elinympäristöstämme. On myös todettu, että esimerkiksi antibioottien runsas käyttäminen lapsuusiässä lisää riskiä sairastua, kertoo Arkkila.

Maailman IBD-päivää vietetään 19.5. Crohn ja Colitis ry julkaisee päivän kunniaksi IBD:tä sairastavien nuorten itse tekemän kalenterin. Kalenterin kuvilla halutaan viestittää, että vaikka IBD kulkee aina mukana, nuoret päättävät itse minne menevät. (MS)

Paljon kalsiumia ruokavaliostaan saavat voivat ruotsalaistutkimuksen mukaan säästyä aivohalvauksilta hieman muita todennäköisemmin.

Tutkijoiden tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä, ja niiden perusteella runsas kalsiumin saanti liittyi aivohalvausriskin pienentymiseen väestöissä, joissa keskimäärin saadaan alle 700 milligrammaa kalsiumia päivässä.

Selvin yhteys on tulosten perusteella Aasiassa, missä sairastumisriskin havaittiin pienentyvän kalsiumin saannin kasvaessa. Tutkimuksessa yhdistettiin yhdentoista kalsiumtutkimuksen aineistot, jotka yhteensä kattoivat yli 9 000 aivohalvaustapausta.

Havainnot on varmistettava lisätutkimuksissa, mutta periaatteessa yhteys voisi selittyä kalsiumin lisäksi maitotuotteiden eri ainesosilla.

Maito on merkittävin kalsiumin lähde, ja kalsiumin lisäksi maidossa on muun muassa proteiineja ja D-vitamiinia, kaliumia ja magnesiumia, mitkä saattavat alentaa verenpainetta, ja sitä kautta pienentää aivohalvauksen riskiä. Toisaalta maidon kovat rasvat saattavat syödä nämä hyödyt.

Kalsiumin positiiviset vaikutukset aivohalvauksien ehkäisyssä rajoittuivat myös todennäköisesti ruoasta saatavaan kalsiumiin, sillä kalsiumlisiin on liitetty ongelmia aikaisemmissa tutkimuksissa.

Aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 14 000 suomalaismiestä ja -naista. Heistä neljäsosa on työikäisiä. Aivohalvaus voi johtua aivovaltimon tukkeutumisesta tai verenvuodosta.

Suomalaissuosituksissa kalsiumin saantia pidetään riittävänä, kun sitä saa noin 800–900 milligrammaa päivässä. Lasillisessa maitoa on kalsiumia noin 130 milligrammaa ja juustoviipaleessa noin 75 milligrammaa. Myös muun muassa soijapavuissa, siemenissä ja pähkinöissä on kalsiumia, mutta ei yhtä paljon kuin maitotuotteissa. (UP Duodecim)

Hollantilaistutkijat ovat saaneet lisää todisteita kasvisten ja hedelmien mittavista terveyshyödyistä.

Heidän tutkimuksensa perusteella niiden syöminen pidentää elinikää keskimäärin vuodella ja lykkää etenkin sydänsairauksista johtuvia kuolemia.

Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja niiden perusteella runsaasti kasviksia ja hedelmiä syövät elävät keskimäärin vuoden pitempään kuin samanikäiset, joiden ruokavaliossa on niukasti kasviksia ja hedelmiä.

Tutkijat laskivat lisäksi, että jos kaikki tutkimukseen osallistuneet olisivat lisänneet hedelmien ja kasvisten syömistä noin neljänneksellä, kolme kuolemaa sadasta olisi jäänyt tapahtumatta seurannan aikana. Osallistujia seurattiin 10–18 vuoden ajan.

Suurelta osin yhteydet johtuivat sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuvien kuolemien vähentymisestä. Terveellisen ruokavalion vaikutukset saattoivat lisäksi olla suurempia osallistujilla, jotka käyttivät runsaasti alkoholia tai olivat ylipainoisia.

Tulokset perustuvat 450 000 eurooppalaisen tietoihin. He olivat kotoisin kymmenestä eri maasta. Tiedot kerättiin osana laajaa terveystutkimusta vuosina 1992–2010. (UP Duodecim)

Painoaan tarkkailevien kannattaisi käydä ruokaostoksilla vasta aterian jälkeen, yhdysvaltalaistutkijat suosittavat.

Heidän tulostensa perusteella nälkä saa ihmisen valitsemaan paljon energiaa sisältäviä ruokia ja välttämään esimerkiksi vihanneksia ja hedelmiä.

Havainnot ovat monille tuttuja arkielämästä, mutta yhdysvaltalaistutkijat halusivat varmistaa asian kokeellisesti. Tutkijat värväsivät tätä varten 68 koehenkilöä kokeeseen, jossa viiden tunnin paaston jälkeen tehtiin ruokaostoksia laboratorio-oloissa.

Ennen tietokoneella tehtäviä ostosvalintoja puolet osallistujista sai syödä itsensä kylläisiksi ja puolet jatkoi paastoa. Kun näiden ryhmien valintoja verrattiin keskenään, nälkäisenä valintansa tehneiden huomattiin suosineen lihaa, karkkeja ja muita paljon energiaa sisältäviä ruokia selvästi useammin kuin kylläisten koehenkilöiden. Nälkä ei kuitenkaan saanut heitä ostamaan enemmän ruokaa, vaikka ostosten kalorimäärä kasvoi.

Tulokset varmistuivat jatkokokeessa, jossa osallistujat tekivät valintojaan oikeassa ruokakaupassa. Tällöin koehenkilöt kävivät ostoksilla kello yhden ja neljän välillä ollessaan kylläisiä sekä uudelleen kello 16 ja 19 välillä, jolloin he olivat nälkäisiä. Kun heidän ostoksiaan verrattiin kokeen päätteeksi, nälkäisenä ostoskoreihin oli valikoitunut vähemmän hedelmiä ja vihanneksia sekä enemmän herkkuja ja punaista lihaa kuin kylläisenä tehdyillä kauppareissuilla.

Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta yhdessä aiempien tulosten kanssa ne viittaavat jo lyhyiden nälkäjaksojen vaikuttavan ihmisen ruokavalintoihin. Painoaan tarkkailevia tutkijat suosittavatkin välttämään kauppareissuja nälkäisenä tai ainakin nauttimaan pienen välipalan sitä ennen.

Tulokset julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä. (UP Duodecim)

Kaljuuntuvat miehet sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin, tuore tutkimuskatsaus vahvistaa.

Sydänoireiden riski on kohonnut etenkin päälaelta kaljuuntuvilla.

Hiustenlähdön ja sydänriskien yhteys on tunnettu jo pitkään, mutta nyt julkaistut tulokset ovat hyvä yhteenveto olemassa olevasta tutkimusnäytöstä. Ne perustuvat 40 000 miehen tietoihin kuudesta eri tutkimuksesta. Kaljuuntuminen ennustaa sydänoireita myös naisilla, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Tulosten perusteella hiuksistaan valtaosan menettäneet miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin kolmanneksen todennäköisemmin kuin kaljuuntumiselta säästyvät. Tämä todettiin noin yksitoistavuotisten seurantojen aikana. Osa tutkimuksista arvioi riskin tätäkin suuremmaksi etenkin, jos kaljuuntuminen oli alkanut nuorena.

Sydänriskit liittyivät erityisesti päälaen kaljuuntumiseen, ja riski oli sitä suurempi mitä laajempaa kaljuuntuminen oli. Myös pelkkä hiusrajan perääntyminen ohimoilta ennusti sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin päälakikaljuuntuminen.

Tulosten perusteella kaljuuntumisen ja sydäntautien yhteys on selvä, mutta sen syyt ovat vielä pimennossa. Kaljuuntuminen voi esimerkiksi liittyä insuliiniherkkyyden heikentymiseen tai pitkäaikaiseen tulehdustilaan, jotka kummatkin voivat altistaa myös sydäntaudeille. Myös testosteroni voi selittää ilmiön, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimus julkaistiin BMJ Open -tiedejulkaisussa. (UP Duodecim)

Astmaa sairastava ei voi unohtaa huilaamisen merkitystä, sillä kiire ja stressi vaikuttavat koko kehoon ja voivat näkyä myös hengityksessä.

– Pinnallinen ja jännittynyt hengitys voi aiheuttaa astmaa sairastavalle hengenahdistusta, kertoo Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Arkea ja velvollisuuksia kannatteleekin rentoutuminen ja niiden asioiden tekeminen, joista nauttii. Myös hengitysharjoituksista voi olla apua. Keskittymällä hetkeksi hengitykseen voi unohtaa kiireen sekä rauhoittaa mielen ja kehon.

Rentoutua voi myös liikunnan parissa. Liikunta on tärkeää astmaa sairastavalle, koska se helpottaa sairauden oireita. Astmaa sairastava voi harrastaa liikuntaa täysipainoisesti.

– Liikunta on lääkettä. Mitä enemmän keuhkot hengästyvät, sitä paremmin ne voivat, Puolanne toteaa.

Hyvä fyysinen kunto lisää myös elimistön vastustuskykyä ja nopeuttaa toipumista infektioista ja sairauden pahenemisvaiheista. Se voi myös vähentää lääkityksen tarvetta.

Astmaa sairastavalla keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet. Lääkityksen perustana on sisäänhengitettävä, hoitava lääke, jota otetaan säännöllisesti. Lisäksi hengenahdistusoireita hoidetaan tarvittaessa otettavalla nopeavaikutteisella avaavalla lääkkeellä. Lääkitystä säädellään lääkäriltä saatujen omahoito-ohjeiden mukaan.

– Astmaa sairastavan on tärkeää opetella tuntemaan astmansa ja tietämään, milloin tarvitsee avaavaa lääkettä. Se voi olla tarpeen esimerkiksi siitepölyaikaan, sanoo Puolanne.

Omahoidon tukena voi käyttää PEF-mittaria, joka mittaa uloshengityksen huippuvirtausta. Se auttaa oman voinnin arvioinnissa ja lääkityksen säätelyssä. (MS)

Valtakunnallista astmaviikkoa vietetään 6.-12. toukokuuta. Tiistaina 5. toukokuuta vietetään Maailman Astmapäivää. Katso lisätietoja osoitteesta www.hengitysliitto.fi

Runsaasti magnesiumia ravinnostaan saavat kuolevat sepelvaltimotautiin muita harvemmin.

Tästä huolimatta magnesium ei vähennä riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, tuore tutkimus osoittaa.

Magnesiumin on aiemmin osoitettu pienentävän äkillisen sydänperäisen kuoleman vaaraa sekä mm. diabetesriskiä. Sepelvaltimotautikuolleisuutta koskevat havainnot ovat kuitenkin uusia.

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot perustuvat laajan 86 000 naista kattavan terveystutkimuksen aineistoon, josta tähän tutkimukseen poimittiin 460 sepelvaltimotautiin sairastunutta ja yhtä monta tervettä verrokkia. Noin 60 potilasta menehtyi sepelvaltimotautiin yli kaksikymmenvuotisen seurannan aikana.

Kun tutkijat vertasivat eniten magnesiumia saavia osallistujiin, joiden magnesiumpitoisuudet olivat pienimmät, runsas magnesiumin saanti liittyi noin 40 prosenttia pienempään riskiin kuolla sepelvaltimotautiin seurannan aikana. Yhteys selittyi osin verenpaineen alenemisella, analyysi osoitti. Magnesiumin saanti ei liittynyt riskiin sairastua sepelvaltimotautiin.

Tutkimus ei paljasta miksi magnesium ehkäisee sepelvaltimotaudista johtuvia kuolemia, mutta ei sepelvaltimotautia. Yksi selitys voisi löytyä rytmihäiriöistä, joita magnesiumin on epäilty vähentävän. Rytmihäiriöiden vähentyminen voisi myös selittää miksi magnesium voi pienentää sydänperäisten äkkikuolemien riskiä.

Suomalaissuositusten mukaan miesten tulisi saada magnesiumia 350 mg päivässä ja naisten 280 mg. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat muun muassa täysjyvävilja, vihreät kasvikset sekä pähkinät.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä. (UP Duodecim)

Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että matala veren D-vitamiinitaso altistaa keuhkokuumeelle.

Tuloksista ilmeni, että henkilöillä, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimmat, oli yli 2,5-kertainen riski sairastua keuhkokuumeeseen verrattuna niihin, joilla vitamiinitasot olivat korkeat. Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä.

Seurantatutkimukseen osallistui 1421 Kuopiolaista, joiden D3-vitamiinitasot mitattiin vuosina 1998–2001 otetuista verinäytteistä ja verrattiin sairaaloiden hoitoilmoituksissa vuosina 1998–2009 raportoituihin keuhkokuumeisiin samoilla henkilöillä.

Matalan D-vitamiinitason lisäksi myös tupakointi havaittiin merkittäväksi keuhkokuumeen riskitekijäksi. Lisäksi sairastumisen riski kasvoi iän myötä ja oli miehillä suurempi kuin naisilla. Tutkittavien keskimääräinen seerumin D3 -pitoisuus tutkimuksen alussa oli 43,5 nmol/l ja keski-ikä 62,5 vuotta.

Aiemmin on osoitettu, että D-vitamiinin puute heikentää immuunipuolustusta ja lisää lievien hengitystietulehdusten riskiä. Tämän tutkimuksen mukaan se myös lisäisi keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä ikääntyvässä aikuisväestössä. Tutkijoiden mukaan nyt saatu tulos tukee aiempia havaintoja D-vitamiinin moniulotteisesta roolista elimistön toiminnassa.

Tutkijat muistuttavat, että vaikka D-vitamiinin saanti on kesäaikaan turvattu aurinkoaltistuksen myötä, jää vitamiinin saanti pitkänä talvikautena helposti vähäiseksi.

Kansallinen saantisuosituksen mukaan 60 vuotta täyttäneiden tulisi saada 20 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa ympäri vuoden. (MS)

Suomalaistutkimuksen mukaan Alzheimerin tautia sairastavien fyysinen toimintakyky säilyy pitempään, jos he tekevät viikoittaisia liikuntaharjoituksia.

Suotuisa kehitys näkyy jo vuodessa, tutkijat raportoivat.

Kaisu H. Pitkälä ja tutkijaryhmä havaitsivat tämän tutkimuksessa, jossa 210 kotonaan asuvaa Alzheimer-potilasta satunnaistettiin joko fysioterapeutin ohjaamaan ryhmäliikuntaan, ohjattuun kotiharjoitteluun tai vertailuryhmään, jossa potilaat saivat vain tavallista hoitoaan.

Kun tutkijat vertasivat potilaiden fyysistä toimintakykyä puolen vuoden ja vuoden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta, he havaitsivat kaikkien potilaiden toimintakyvyn huonontuneen, mutta muutos oli pienempi liikuntaryhmäläisillä. Myös kaatumiset olivat harvinaisempia liikuntaryhmissä.

Toimintakyvyn parannukset vähensivät myös hoitokustannuksia. Liikuntaryhmäläisten terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin meni seurannan aikana noin 16 000 – 19 000 euroa, kun verrokkien hoito maksoi keskimäärin 26 000 euroa. Näin ollen fysioterapeutin johdolla tehtävät liikuntaharjoitukset olivat myös taloudellisesti kannattavia.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Jama Internal Medicine -lehdessä.

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että terveellinen ruoka, liikunta ja painonpudotus ovat tehokasta hoitoa ylipainoisille uniapneapotilaille.

Tutkimuksessa uniapnean paheneminen saatiin suurimmalla osalla potilaista ehkäistyä ja elämäntapahoidon hyödyllisten vaikutusten todettiin säilyvän usean vuoden ajan.

Lisäksi havaittiin, että uniapneaoireiden paranemisen myötä myös sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta sekä sydänterveys kohenivat. Moni potilaista pystyi lopettamaan verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkityksensä seurantajakson aikana.

Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2004–2013. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2004–2006 sairaalaan uniapneaepäilyn takia lähetetyistä potilaista.

Potilaat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: elämäntapahoitoryhmään tai seurantaryhmään. Vuoden kestäneen elämäntapahoidon tavoitteena oli painonpudotus, johon pyrittiin muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja lisäämällä hyötyliikuntaa. Tämän jälkeen potilaiden terveydentilaa ja etenkin mahdollista muutosta uniapnean vaikeusasteessa seurattiin neljän vuoden ajan.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Uniapnea on krooninen, etenevä sairaus, jossa esiintyy yöllisiä hengityskatkoksia. Muita oireita ovat kuorsaaminen ja päiväväsymys. Pahentuessaan sairaus lisää merkittävästi sydän- ja verisuonisairastavuutta ja kuolleisuutta. Painonnousu on tärkein taudin etenemistä vauhdittava tekijä ja ensisijainen hoito on painonpudotus.

Uniapnea on kansansairaus, jota sairastaa arviolta vähintään 300 000–350 000 suomalaista, heistä 80–90 prosenttia tietämättään. (MS)

Lihavuuden ja diabeteksen yhteys tunnetaan hyvin, mutta nyt yhteys on saanut vankkaa lisävahvistusta Kuubasta.

Tuore kuubalaisyhdysvaltalainen tutkimus nimittäin osoittaa, että jo viiden kilon tiputus kuubalaisten keskimääräisessä painossa 1990-luvun alussa johti aikuistyypin diabeteksen ja sydänsairauksien huomattavaan vähentymiseen.

Paino laski lähes koko väestössä 1990-luvulla Kuubaa vaivanneen talouskriisin takia. Tuolloin pula ruoasta ja polttoaineesta johti energiansaannin vähentymiseen sekä liikunnan lisääntymiseen. Kuuban valtio mm. jakoi kansalaisilleen yli miljoona polkupyörää korvaamaan puuttuvia autokyytejä.

Tulosten perusteella kuubalaiset laihtuivat keskimäärin 5,5 kiloa vuosina 1991–1995 talouskriisin ollessa pahimmillaan. Melkein välittömästi kriisin alettua uusien diabetesdiagnoosien määrät tippuivat ja sama havaittiin muutamia vuosia myöhemmin myös sydän- ja verisuonitaudeissa. Myös aikuistyypin diabetekseen liittyvät kuolemat vähentyivät viiveellä.

Vuoden 1995 jälkeen Kuuban taloustilanne vähitellen parantui, väestön energiansaanti kasvoi ja liikunta vähentyi, mikä vuoteen 2010 mennessä johti keskimäärin 9 kilon painonlisäykseen ja ylipainon yleistymiseen. Painon lisäksi nousuun lähtivät myös diabetes ja diabeteskuolemat, mikä taittoi myös sydän- ja verisuonitautien määrässä tapahtuneen suotuisan kehityksen.

Tutkijat muistuttavat, ettei painonmuutos selitä havaittuja kehityssuuntia kokonaan, sillä samaan aikaan väheni mm. tupakointi, minkä lisäksi ruokavalion laadussa tapahtui monia muutoksia. Näistä huolimatta ylipainon vähentyminen oli todennäköisesti merkittävin yksittäinen syy diabeteksen ja sydänoireiden vähentymiseen, he kirjoittavat.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. (UP Duodecim)

Lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet suojaavat ihonsa aurinkovoiteella rantalomillaan, mutta päivän kuumimpaan aikaan kannattaisi siirtyä varjoon tai sisälle.

Syöpäjärjestöjen TNS-gallupilla tammi-helmikuussa 2013 teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisperheiden matkustamista aurinkolomille ja suojautumista UV-säteilyltä.

Kyselyyn vastanneista suurin osa kertoi viettävänsä aikaa auringossa nimenomaan keskipäivän kuumimpaan aikaan. Auringossa vietetään yleisimmin 2-4 tuntia. Lapset viettävät auringossa yleensä yhtä kauan kuin vanhempansa aivan pienimpiä vauvoja lukuun ottamatta.

Suojavoidetta laitettuaan kaksi kolmasosaa vastanneista tunsi olonsa turvalliseksi auringossa.

Vaikka voide suojaa ihoa palamiselta, kannattaa muistaa, että osa UV-säteilystä pääsee vaikuttamaan ihoon. Lisäksi voiteen laittamisessa täytyy olla huolellinen, laittaa sitä riittävästi ja lisätä riittävän usein. Kahdeksan kymmenestä kertoikin palavansa silloin tällöin tai joskus. Yli puolet lapsistakin oli joskus palanut aurinkolomalla.

Melanoomaan sairastuu joka vuosi enemmän ja enemmän ihmisiä. Vuonna 2011 melanoomaan sairastui jo 1319 ihmistä. Järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä voitaisiin estää 95 prosenttia melanoomaan sairastumisista.

Esimerkiksi aurinkoloma keskellä talvea on kalpealle iholle shokki. Suuri äkillinen annos UV-säteilyä polttaa ihon helposti. Ja vaikka ei palaisikaan, tuntien päivittäinen oleskelu auringossa suurentaa riskiä sairastua melanoomaan.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista tuntee olonsa hyväksi ruskettuneena. Asenteet muuttuvat pikku hiljaa, vuonna 2002 tehdyssä vastaavassa kyselyssä yhdeksän kymmenestä piti ruskettunutta ihoa hyvänäköisenä ja vuonna 2010 kahdeksan kymmenestä. (MS)

Tällä viikolla vietettävä Sydänviikko huipentuu tänäkin vuonna perjantaina 19.4. Pukeudu punaiseen -päivään.

Sydänliitto haastaa sekä naiset että miehet pukeutumaan punaiseen huomenna. Tyylillä ei ole väliä, vain värillä.

Pukeudu punaiseen -päivällä halutaan lisätä erityisesti naisten tietoisuutta sydänterveydestä ja kannustaa naisia terveisiin elintapoihin. Suomalainen sydänterveys on kehittynyt myönteisesti viime vuosikymmenten aikana, mutta sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten naisten yleisin kuolinsyy.

Tärkeimmät sydäntä ja verisuonistoa suojaavat tekijät ovat tupakoimattomuus, normaalit kolesteroli- ja verenpainearvot, säännöllinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholinkäytössä, sekä stressin- ja painonhallinta. Pukeudu Punaiseen -päivän mallina on Amerikan Sydänjärjestön Wear Red Day.

Tänä vuonna Sydänviikon teemana on Arkisirkus ja kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja lapsiperheet. Tarkoituksena on kannustaa ottamaan terveelliset elintavat osaksi arkea jo pienestä pitäen. Sydän kiittää terveellisestä ruuasta, liikkumisesta, leikkimisestä, hyvästä hampaiden hoidosta ja riittävästä nukkumisesta.

Sydänliitto haluaa myös muistuttaa Sydänmerkistä, joka helpottaa tekemään sydämelle terveellisempiä valintoja ruokakaupassa.

Sydänmerkki-tuote on tuoteryhmässään parempi valinta suolan ja sokerin määrän ja rasvan laadun ja määrän suhteen. Sydänmerkki-tuotteita on jo yli 900 ja ne sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. (MS)

Iäkkäiden mielentoiminnot voivat terävöityä jo kolmen kuukauden harjoittelulla, oli se sitten fyysistä harjoittelua tai aivojumppaa, yhdysvaltalaistutkimus vihjaa.

Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen tarkoitus oli verrata mielentoimintojen harjoittamisen ja fyysisten harjoitusten vaikutuksia iäkkäiden muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin. Tätä varten tutkijat värväsivät 126 kotonaan asuvaa fyysisesti passiivista iäkästä miestä ja naista, joiden testitulokset viittasivat kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen.

Kaikki koehenkilöt tekivät aluksi kolmen kuukauden ajan aivoja stimuloivia kotiharjoituksia sekä osallistuivat ohjattuihin liikuntaharjoituksiin kolmesti viikossa. Tämän jälkeen heidät jaettiin neljään ryhmään, joissa harjoituksia yhdisteltiin eri tavoin.

Tulokset yllättivät tutkijat, sillä kognitiiviset mielentoiminnot elpyivät kaikissa tutkimusryhmissä yhtä paljon, vaikka tutkijat olettivat eri harjoitusten johtavan eri tuloksiin.

Havaintojen perusteella vaikuttaakin siltä, että mielentoimintojen kannalta harjoitusten laadun sijaan olennaista oli niiden määrä ja ylipäätään aktiivisuuden lisääntyminen. Tämä pitää kuitenkin varmistaa uusissa tutkimuksissa.

Tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä. (UP Duodecim)

Teini-ikäisten lihavuus saattaisi vähentyä huomattavasti, jos nuoret saataisiin nukkumaan pitempään.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella jo tunnin pitemmät yöunet saattaisivat vähentää liikakiloja.

Yöunien yhteys painoindeksiin oli tulosten perusteella voimakkain nuorilla, joille oli jo kertynyt runsaasti liikakiloja. Jos unen ja painon yhteys on syyseurauksellinen, nukkuminen saattaisikin auttaa ylipainoisia nuoria kilojen karistamisessa.

Tulostensa perusteella tutkijat laskivat teini-ikäisten lihavuuden vähentyvän noin neljä prosenttia, jos kahdeksantoistavuotiaina kaikki nukkuisivat kahdeksan tunnin sijaan kymmenen tuntia yössä. Yksi keino lisätä nuorten nukkumista olisi myöhentää koulujen alkamista. Tästä on myös tutkimusnäyttöä, tutkijat kirjoittavat.

Lyhyiden yöunien ja lihavuuden yhteys on huomattu aiemminkin, mutta tuloksista on ollut vaikea erottaa miten paljon yhteys johtuu unien pituudesta ja miten paljon muista elintavoista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa lyhyiden yöunien ja lihavuuden yhteys havaittiin riippumatta nuorten fyysisestä aktiivisuudesta tai ajasta, jonka he käyttivät tietokoneiden ja television ääressä.

Tulokset julkaistiin tieteellisessä Pediatrics-lehdessä, ja ne perustuvat tuhannen 14–18-vuotiaan seurantaan. Osallistujat arvioivat yöuniaan puolen vuoden välein koko nelivuotisen high school -koulunsa ajan. Myös pituus ja paino mitattiin puolen vuoden välein. (UP Duodecim)

Iltaherkuttelusta eroon haluavien kannattaisi kiinnittää huomiota aamupalaansa, yhdysvaltalaistutkijat vihjaavat.

Napostelu saattaa vähentyä, jos aamupalalla nauttii runsaasti proteiinia.

Aiemmissa tutkimuksissa kunnon aamiaisen nauttivien on huomattu syövän hallitummin päivän kuluessa ja välttyvän muita todennäköisemmin vyötärölihavuudelta. Aamupalan väliin jättävät ovat puolestaan muita alttiimpia sairastumaan diabetekseen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa kaksikymmentä ylipainoista 18–20-vuotiasta yhdysvaltalaisnaista joko jättivät aamiaisen väliin, söivät normaalin aamiaisen tai 35 grammaa proteiinia sisältävän aamupalan. Kummassakin aamupalassa oli yhtä paljon energiaa, rasvoja, kuituja ja sokereita.

Kun tutkijat vertasivat ryhmiä toisiinsa, he havaitsivat proteiiniaamiaisia syöneiden pysyvän paremmin kylläisinä, minkä lisäksi magneettikuvauksissa heidän aivoissaan havaittiin vähemmän toimintaa, joka on yhdistetty ruoan haluamiseen. Proteiiniaamupalan syöneet myös vähensivät rasvaisten ja paljon sokeria sisältävien ruokien syömistä illalla.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta tutkimuksen pienen koon vuoksi havainnot pitää varmistaa vielä lisätutkimuksissa. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. (UP Duodecim)

Allergialääkitys on monille tarpeen, vaikka keväästä onkin ennakoitu siitepölyallergisille helppoa.

- Lääkitys aloitetaan viikko pari ennen siitepölykauden alkua. Jos et vielä aloittanut lääkitystä, nyt on korkea aika aloittaa, sanoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.

Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia ja vielä useampi potee allergista nuhaa. Siitepölyallergia aiheuttaa aivastelua, vesinuhaa ja hiekkaisuuden tunnetta silmissä. Allergia aiheuttaa myös väsymystä, mikä heikentää töissä tai koulussa jaksamista.

Valtakunnallista Allergiaviikkoa vietetään 8.-14. huhtikuuta. (MS)

Pitkään imetetyt lapset eivät säästy ylipainolta sen todennäköisemmin kuin muutkaan lapset, tuore tutkimus osoittaa.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä imettäminen on yhdistetty pienempään lihavuusriskiin joissain tutkimuksissa.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 14 000 valkovenäläisäidin ja lapsen seurantaan, joka alkoi lasten syntyessä ja päättyi heidän ehdittyä noin 11–12-vuotiaiksi. Puolet äideistä osallistui imetystukiohjelmaan ja loput toimivat vertailuryhmänä.

WHO:n suositusten mukainen imetysohjelma sai äidit imettämään pitempään, mutta tämä ei näkynyt lasten painossa lasten ollessa keskimäärin 12-vuotiaita. Yhteyksiä ei löytynyt vaikka lasten painoa ja kehon rasvakoostumusta arvioitiin monilla eri tavoilla.

Tulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei imettäminen tai sen kesto vaikuta siihen miten todennäköisesti lapselle kertyy liikakiloja. Imettäminen on silti erittäin hyödyllistä lapsen kehitykselle.

Suomessa täysimetystä suositellaan jatkettavan 4–6 kuukauden ajan. Käytännössä kuitenkin vain noin 60 prosenttia alle kuukauden ikäisistä, 15 prosenttia viiden kuukauden ikäisistä ja vain prosentti yli puolivuotiaista on pelkällä rintaruokinnalla.

Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. (UP Duodecim)